Matkailu avartaa - ja auttaa vajaatyöllisyyteen

> Menneenä keväänä minulle tuli tilanne, jota kutsutaan hienommin vajaatyöllisyydeksi. Töitä oli vähemmän kuin olisin ollut valmis tekemään. Syynä oli paljolti oma laiskuus ja saamattomuus.

Mutta miten päästä taas käyntiin, jutun(teon) syrjään kiinni? Tuntuisi älyttömältä soittaa rasittuneille ja kiireisille toimitussihteereille/päätoimittajille ja pyytää mitä tahansa työtä "kun on viime aikoina tullut oltua vähän saamaton". Mistä ideoita, joita myydä?

Ei ainakaan kotisohvalta tai Hesaria puolihuolimattomasti selaamalla. Kun valmiita ideoita ei ollut, kokeilin A-B-menetelmää. A) Mihin paikkoihin haluaisin matkustaa? B) Millaisia juttuja lehdet ovat valmiita ostamaan näistä paikoista?

Tulos: matka Helsinki-Ivalo-Helsinki (1 tai 2 juttua), matka Helsinki-Moskova-Irkutsk-Ulan Bator-Peking-Shanghai-Ping Hu-Peking-Helsinki (3 juttua myyty etukäteen, 2 matkalla) ja Helsinki-Barcelona-Alicante-Barcelona-Helsinki (1 juttu).

Kun olin palannut reilun kaksi viikkoa kestäneeltä Siperian-Kiinan-matkalta, alkoi tulla yhteydenottoja. Pääsin myös juttumatkoille todellisiin kaukokohteisiin: Helsinki-Hyvinkää-Helsinki, 1 juttu ja Helsinki-Hartola-Helsinki, 1 juttu.

Matkailuhan vaatii investointeja. Aivan. Kaikkiaan rahaa matkoihin kului 3 500 euroa, mutta enimmillään tarvitsin kerralla noin 2000 euroa. Sitten aloin jo maksaa seuraavia matkoja edellisten tuotoilla. Ja kaikkiaan rahaa kertyi ihan mukavasti, kesäloman verran.

Ja mikä parasta: matkoilta sain lisää ideoita, toteutuskelpoisia juttuaiheita, joita voin tehdä ensi syksynä, ensi keväänä ja niin edelleen.

Opetus: jos haluaa tehdä free-töitä, on pakko ottaa riski ja nousta kotisohvalta ja investoida lähtemiseen. (Jaakko 45v - 12.06.2007)