etusivu1
TYÖTÄ JOURNALISTEILLE
ASIALLISIN TYÖEHDOIN!
UUTISET   |   INFO   |   KESKUSTELU   |    LINKIT   |   PALAUTE 
valikko

1. TYÖTTÖMÄT
JA ALITYÖLLISET
> Yli tuhat kärsii työn puutteesta
> Miten työllisyyttä voidaan parantaa?
> Tutkimus: Monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin (pdf)
> Journalistiliitto: Viestintäkoulutusta on vähennettävä

2. MÄÄRÄAIKAISET
> Selvitys: Määräaikaisten työsuhteiden käyttö journalistisella ja ohjelmatyöalalla
> Laki ja tes määräaikaisista työsuhteista
> Ylen määräaikaisia koskeva ohje
> Journalistiliiton määräaikaisprojekti

3. FREELANCERIT
> Journalistiliiton freelancerstrategia
> Itsensä työllistävien työttömyysturva
> Pakkoyrittäjyys

4. HARJOITTELIJAT
> Harjoittelijoita pilvin pimein - SJL:n ja VKL:n opas pdf-tiedostona
> Harjoittelijoille hyödyllistä tietoa palkoista ja työsuhteista

© 2008 - Journalistiliiton
> free- ja pätkätyövaliok.
> ammattikoulutusvaliok.
> opiskeilijayhteistyöryhmä

 

 

 1_juttupohja


PÄÄTTÄJIEN ON KARSITTAVA ALOITUSPAIKKOJA:
Media-ala tuhlaa koulutuksen kansallisia voimavaroja

> Kuudesta suurimmasta puolueesta SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat sitä mieltä, että media-alan oppilaitoksissa on liikaa opiskelijoita. Tämä ilmenee puolueiden vastauksista Journalisti-lehden kysymyksiin (Journalisti 09.02.2007).

Sen sijaan Keskusta ja Kokoomus eivät ottaneet kantaa siihen, onko alan oppilaitoksissa liikaa aloituspaikkoja. Arviotaan panttasi myös RKP.

Se on harmillista, koska aloituspaikkojen vähennystarpeelle on olemassa selkeät perustelut. Epäilijät lukekoot vaikkapa Tampereen yliopistolla tehdyn, huhtikuussa 2006 julkaistun selvityksen Viestintäkoulutuksen nousukäyrä.

Ympäripyöreisiin kannanottoihin tyytyneet puolueet eivät ehkä ole uskaltaneet julkistaa omia konkreettisia arvioitaan media-alan koulutustarpeesta. Voisihan kannatus aloituspaikkojen supistamiselle ärsyttää äänestäjiä seuduilla, joilla media-alan oppilaitokset merkitsevät valtion rahoittamaa taloudellista ja henkistä piristysruisketta. Kannatus aloituspaikkojen nykyisen määrän säilyttämiselle taas näyttäisi paitsi pöljältä myös vastuuttomalta.

Varjonyrkkeilyä harjoittaville puolueille asiakokonaisuudessa on kannanottoa tiukkaava lisäulottuvuus: yksityisten ja julkisten työnantajien varoitukset ja havainnot usean muun toimialan työvoimapulan pahenemisesta. Se lisää painetta kohdentaa koulutuksen voimavaroja uudella tavalla.

Ennustettua työvoimapulaa voidaan torjua vähentämällä media- ja eräiden muiden alojen liiallisia opiskelijamääriä ja vastaavasti lisäämällä aloituspaikkoja aloilla, joilla todennäköisimmin kärsitään seuraavan 5-10 vuoden aikana työvoimapulasta. Siihen kai työvoimapulasta näkyvästi valittava Elinkeinoelämän keskusliittokin (EK) pyrkii. Koulutusmäärärahojen käyttö järkevöityisi sekä yritysmaailman että kansantalouden näkökulmasta.

EK:hon kuuluva Viestinnän Keskusliitto (VKL) myöntää, että media-alan opiskelijamäärä on liian suuri verrattuna nykyiseen ja tulevaan työvoimatarpeeseen.

"Ulkoasun toteutukseen, graafiseen suunnitteluun ja audiovisuaaliseen viestintään kouluttautuneille voi koulutusta vastaavan työn saaminen olla vaikeaa ainakin perinteisissä viestintäalan yrityksissä. Suurimpana syynä tähän ovat alan työllistämistarvetta merkittävästi suuremmat opiskelijoiden sisäänottomäärät", VKL:n työehtopäällikkö Petteri Kauppinen totesi 13.02.2007 Viestintäalan ammattiliiton verkkosivustossa. - (Juhani Artto 27.02.2007)

Lue lisää: