> Journalistiliitto pitää viestintäkoulutuksen nykyistä määrää alan työmarkkinoihin verrattuna  aivan liiallisena. Alan koulutuspaikat ovat kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa, ja viestinnän ammattilaisia koulutetaan nyt yli 70 oppilaitoksessa noin 40 paikkakunnalla.

Suomen Journalistiliitto, jonka laajaan jäsenpohjaan kuuluu yli 14 000 toimitus- ja ohjelmatyöntekijää, edustaa koko viestintäalan ydintä. Rajusti kasvaneet koulutusmäärät huolestuttavat liittoa monesta syystä. Ei vähiten siksi, että monet oppilaitokset lupaavat nuorille liikaa alan työmahdollisuuksista. Koulutuksen esittelyissä ei kerrota, että epätyyppinen työ on monelle pysyvä tulevaisuuden vaihtoehto. Suuri osa opiskelijoista ei koskaan saa alan työtä ja monet joutuvat harkitsemaan ammatinvaihtoa. Yhteiskunnan koulutusresursseja on käytettävä mielekkäämmin, erityisesti toisella asteella.

Nykyinen liikakoulutus ja harjoittelukäytäntö vinouttavat työmarkkinoita, lisäävät lyhyitä ja määräaikaisia työsuhteita ja johtavat tuotantokustannusten vääristymiseen sekä epäterveeseen kilpailuun. Alan harjoittelijoita käytetään monilla työpaikoilla ilmaistyövoimana ja samalla estetään ammattilaisten työllistymistä. Työtä harjoittelijatilanteen selkeyttämiseksi on jatkettava. Opetusviranomaisten on yhdessä alan työmarkkinajärjestöjen kanssa pikaisesti laadittava harjoittelulle selkeät säännöt ja valvottava harjoittelukäytäntöä journalistisilla aloilla. Työaikojen ja palkkauksen lisäksi on kiinnitettävä huomiota riittävään ohjaukseen ja harjoittelutyön mielekkyyteen. Harjoittelijan käyttöä palkatun henkilökunnan korvikkeena ei pidä hyväksyä.

Journalistiliiton mielestä journalistin ammatin on edelleen pysyttävä avoimena. Alan moniin tehtäviin pitää päästä erilaisten koulutusväylien sekä työ- ja elämänkokemusten kautta. Tämä on laadukkaan ja monipuolisen journalismin ehto. Liittomme pitää journalistin valmiuksille hyvänä viestinnän tai journalismin yliopistollista koulutusta tai muilta aloilta hankittua koulutusta ja journalistista lisäkoulutusta. Jo nyt yli puolet journalisteista on suorittanut jonkin korkeakoulu-tutkinnon.

Ratkaisevaa on, halutaanko jatkossa painottaa journalistin roolia yhteiskunnallisen tiedon tuottajana vai esimerkiksi tiedon mekaanisena käsittelijänä. Journalistit ovat mieltäneet roolinsa nimenomaan tiedon tuottajana. Myös monet ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia kouluttaneet  päteviä ammattilaisia viestintäalan erilaisiin tehtäviin. Ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät ovat kuitenkin tutkimusraportin mukaan niin suuret, että opetusministeriön ja oppilaitosten on heti  vähennettävä aloituspaikkoja tuntuvasti.

Viestintäkoulutuksen koulutuspolitiikan ratkaisut ovat paitsi ammatillisia myös monin tavoin yhteiskuntapoliittisia. Alan opinnot ovat toki mediayhteiskunnassa välttämättömien kansalaistaitojen edellytys ja siksi suotavia. Päättäjien on kuitenkin ratkaistava, mihin voimavarat riittävät ja tehtävä kipeitäkin leikkauksia.

Samalla kun viestintäalan aloituspaikkamääriä tuntuvasti supistetaan, opetusministeriön olisi taattava nykyistä paremmat resurssit yliopistolliselle journalistikoulutukselle sekä tasokkaille ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten viestintälinjoille.  Aikakauslehtijournalismin korkeakoulutasoinen opetus, jota alan järjestöt jo vuosia ovat valmistelleet, on aloitettava viipymättä.

Laadukas journalismi edellyttää korkeatasoista ja monipuolista koulutusta. Ammatissa toimivien journalistien ja muiden alan ammattilaisten täydennyskoulutus vaatii myös julkisen vallan lisäresursseja.