Ohjeessa on otettu kantaa Yleisradiossa käytettyihin määräaikaisuuden perusteisiin.

Ohjeen taustalla on SJL:n määräaikaisprojekti vuosina 2001 - 2004.  Osana projektia RTTL selvitti määräaikaisuuksien perusteita Yleisradiossa projektin kahtena viime vuotena. Tässä yhteydessä pidettiin tarpeellisena luoda yhteiset pelisäännöt määräaikaisten työsuhteiden käyttöön. SJL:llä ja YLE:llä on yhteinen tavoite määräaikaisperusteiden selventämiseksi.

2.   Määräaikaisuuden perusteista

Työsopimuslain mukaan työsopimukset ovat joko toistaiseksi voimassa olevia tai määräaikaisia. Määräaikaiset sopimukset päättyvät, kun sopimuksen määräaika päättyy.

Määräaikaiseen sopimukseen voidaan sopia irtisanomisaika, jolloin määräaikainenkin sopimus voi päättyä irtisanomiseen ennen määräajan päättymistä. Kyseessä tällöin on ns. sekamuotoinen työsopimus.

Työnantaja voi irtisanoa sekamuotoisen työsopimuksen vain, mikäli yhtiöllä on työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste. Mikäli määräaikaisessa työsuhteessa olevan henkilön sopimus voidaan päättää irtisanomisella, hän on myös esimerkiksi työn vähentymiseen liittyvien yt-neuvottelujen piirissä.

Lain mukaan yli viideksi vuodeksi solmittu määräaikainen sopimus taas muuttuu viidennen vuoden jälkeen toistaiseksi voimassa olevaksi.

Laki asettaa rajoituksia määräaikaisten työsopimusten käyttämiselle.

Työntekijän kanssa voidaan solmia määräaikainen työsopimus silloin, kun siihen on perusteltu syy. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina työsopimuksina.

Perusteltuna syynä määräaikaisen sopimuksen solmimiselle voi olla ainakin työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste.

Asettamalla perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen tekemisen ehdoksi, torjutaan mahdollisuutta kiertää työsuhdeturvaa, esimerkiksi irtisanomissuojaan liittyen. Jos työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, ei määräaikaisten sopimusten ketjutetulla käytöllä samoissa töissä ole perusteltua syytä.

2.1 Sijaisuus

Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, mikäli sijainen palkataan työstä jollakin perustella väliaikaisesti poissaolevan työntekijän tilalle niin, että poissaolevalla on oikeus palata entiseen työhönsä poissaolon syyn lakattua.

Määräaikaiseen työsuhteeseen tulevan ei välttämättä tarvitse tehdä vapaalla olevan työtehtäviä, vaan työnantaja voi muodostaa tehtävistä uusia kokonaisuuksia harkintansa mukaan.

Olennaista on, että sijaisuus voidaan yksilöidä selkeästi poissaoloon.

2.2 Projekti

Silloin kun työnantajalla on tarve teettää erillisinä tai itsenäisinä pidettäviä töitä, eikä näitä samoja, samankaltaisia tai samanlaista osaamista edellyttäviä töitä ole tarve teettää jatkuvasti, on kysymys usein sellaisesta projektista, joka voi olla määräaikaisen työsuhteen perusteena.

Määräaikainen projekti voi olla esimerkiksi ohjelmaprojekti. Tämä edellyttää kuitenkin, että ohjelmalla on ennalta suunniteltu ja tunnistettava elinkaari. Mitä pidemmän ajan ohjelma jatkuu sitä epäselvemmäksi käy määräaikaisuuden peruste.

2.3 Ruuhka- tai tuotantohuiput

Työnantajalla voi olla tarve käyttää lisätyövoimaa tuotantohuippujen tasaamiseksi. Tällöin on olennaista, että voidaan selkeästi osoittaa tuotantohuipun alkamis- ja päättymisajankohta.

Mikäli työsuhde jatkuu katkeamatta tai vain lyhyin katkoksin samassa tehtävässä, ei kysymys ole tuotantohuipusta.

2.4 Toiminnan vakiintumattomuus ja epävarmuus työllistämisen edellytyksissä

Toiminnan aloittamisesta johtuva toiminnan vakiintumattomuus voi olla myös toiminnan aloitus- ja kehitysvaiheessa määräaikaisuuden perusteena.

Toiminnan vakiintuessa (kyseessä on yleensä korkeintaan muutama vuosi), tulee kuitenkin ottaa kantaa työvoiman lopulliseen määrään eikä toiminnan vakiintumattomuus sovi enää määräaikaisuuden perusteeksi.

Mikäli työyhteisö on poikkeuksellisen uudelleenjärjestelyn alainen tai poikkeuksellisessa muutosvaiheessa, voidaan työsopimus tehdä määräajaksi.

2.5 Budjettiperuste

Budjettiperuste voi olla lain mukainen peruste, kun työllistäminen perustuu julkiseen avustukseen tai työllistämistukeen. Yleisradiossa budjettiperuste ei ole yleensä käyttökelpoinen. Vain silloin kun varat työn tekemiseen saadaan yhtiön ulkopuolelta ja yhtiö ei voi omin päätöksin vaikuttaa varojen käyttöön, on kysymys budjettiperusteesta.

2.6 Harjoittelu

Harjoittelu on määräaikaisuuden perusteena esimerkiksi silloin, kun oppilaitos edellyttää määräajan kestävää harjoittelua osana opintoja.

2.7. Työn luonne

Yleisradiossa työn luonnetta voidaan pitää määräaikaisuuden perusteena silloin, kun ohjelman uudistaminen, muuttaminen tai muokkaaminen edellyttää uuden tekijän tuomaa persoonallista panosta tai muutoin uusia näkökulmia.

Joidenkin ohjelmien ja ohjelmistojen osalta tämä voi joissakin tapauksissa tarkoittaa sitä, että ohjelmantekijä, esimerkiksi ohjelman juontaja tai muu ohjelman sisältöön tai luonteeseen olennaisesti vaikuttava henkilö, on voitava palkata määräajaksi tai ohjelma saatetaan rakentaa niin, että vain osa sen tekijöistä on yhtiöön vakituisessa työsuhteessa ja osa tekijöistä vaihtuu määräajoin.

3. Esimiestyö ja määräaikaiset työsopimukset

Mikäli määräaikaisessa työsuhteessa oleva henkilö ei tiedä sopimuksensa määräaikaisperustetta, on mahdollista ja ajan kuluessa todennäköistä, että henkilö kokee olevansa ilman lain mukaisia perusteita määräaikaisessa työsuhteessa ja myöhemmin vaatii työsuhteensa vakinaistamista.

Erityisesti silloin kun työn luonnetta käytetään määräaikaisperusteena, on välttämätöntä, että esimiestoiminta on johdonmukaista ja henkilölle selvitetään kaikki edellä kerrotut seikat.

Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa määräaikaisen työsuhteen päättymisestä työvoimatoimistolle viipymättä, mikäli työntekijä on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeiseksi kuluneen 42 kuukauden aikana, riippumatta työsuhteen määräaikaisuuden syystä.

Ohjetta tarkastellaan oikeuskäytännön ja lainsäädännön muuttuessa.

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2005