JOURNALISTILIITON KIERTOKIRJE 12.05.2004
Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet kuriin

> Nyt on aika selvittää määräaikaisten työsuhteiden perusteet, ja panna työsopimukset lailliseen ja työehtosopimusten mukaiseen kuntoon. Samanlainen ryhtiliike on käynnissä koko yhteiskunnassa. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat laatineet ohjeistusta pätkätöistä. Valtiovarainministeriö on antanut oman käskykirjeen ministeriöille, virastoille ja laitoksille (liitteenä).

Journalistiliitossa on ollut käynnissä epätyypillisen työn projekti vuodesta 2000. Tällaisen työn eri muotoja ovat määrä- ja osa-aikainen työ sekä erityyppinen kierretty yrittäjyys ja kierretty free-työ.

Keskeisintä projektissa on ollut nimenomaan määräaikaisten työsuhteiden ja niiden työehtojen selvittäminen. Selvitys lähti käyntiin Aamulehdessä ja on sen jälkeen edennyt Iltalehteen, Sanomiin ja Yleisradioon. Yhteydenottoja on tullut myös maakunnallisista sanomalehdistä.

Pätkätyö on ongelma kaikkialla! Erityisesti se on isojen toimitusten vitsaus. Määräaikaisten työsuhteiden selvittäminen on äärimmäisen työlästä ja aikaavievää, kun viime kädessä kaikkien määräaikaisten työhistoriat on käytävä läpi yksityiskohdittain. Luottamusmiesten ja toimitusosastojen ei kuitenkaan kannata nostaa käsiä pystyyn, sillä ajan kuluminen ja perusteettomien määräaikaissuhteiden hyväksyminen vain lisää epämääräisiä työsuhteita. Tällöin ongelmaan puuttuminen myöhemmin on vielä vaikeampaa.

Määräaikainen työsuhde on lain mukaan aina poikkeuksellinen - perusteet aina kirjalliseen työsopimukseen!

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti. Journalistiliiton työehtosopimusten mukaan työsopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

Yksittäisen journalistin on heti työsuhteen alussa oltava tarkkana, että työstä tehdään aina kirjallinen sopimus! Luottamusmiehen on muistutettava asiasta työnantajaa erityisesti keväällä ennen kesätyöntekijöiden palkkaamista ja seurattava, että perusteet kirjataan oikein.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

Laki sääntelee tiukasti työnantajan aloitteesta tehtävien määräaikaisten työsopimusten käyttöä. Laillisia perusteita voivat olla mm. työn luonne, sijaisuus ja harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste.

Työntekijän aloitteesta tehtävät määräaikaiset sopimukset esim. kesätoimittajuus eivät edellytä lain mukaan erityisiä perusteluja. Kesätoimittajuus on kuitenkin kirjattava työsopimukseen määräaikaisuuden perusteeksi.

Ketjutukseen ei ole olemassa ehdottomia enimmäismääriä, mutta jokaiseen yksittäiseen sopimukseen pitää olla pätevä syy.

Useiden määräaikaisten sopimusten ketjuja ei voida arvioida ajallisen keston tai sopimusten määrän perusteella. Siten voi olla täysin laillista, että journalistilla on kymmeniä sopimuksia usean vuoden ajan. Olennaista on, löytyykö kaikkiin yksittäisiin määräaikaisiin sopimuksiin lainmukainen syy. Jos peruste puuttuu jostakin yksittäisestä sopimuksesta, muuttuu työsuhde suoraan lain perusteella toistaiseksi voimassaolevaksi.

Vaikka yksittäisiin työsopimuksiin löydettäisiin lailliset määräaikaisuuden perusteet, voidaan työsopimus tulkita toistaiseksi voimassaolevaksi, jos työnantajan työvoiman tarve on pysyvää. Näin on todettu työsopimuslain esitöissä.

Jos esimerkiksi jokin toimitus käyttää säännöllisesti viittä määräaikaista toimittajaa, voidaan perustellusti esittää, että 3-4 heistä pitäisi vakinaistaa, sillä toimituksen  työvoiman tarve on pysyvää. Näin vaikka muodollisesti yksittäisiin sopimuksiin olisikin lain mukainen peruste.

Sijaisuus, työn luonne, kysynnän vakiintumattomuus määräaikaisen työsuhteen perusteina

Sijaisuus on usein selvin peruste: määräaikainen tietää sijaistettavan henkilön ja määräaikaisen sopimuksen kesto sidotaan sijaistettavan työntekijän työhönpaluuseen.

Sijaisuusketjukin on laillinen, joten välttämättä sijaisen ei tarvitse tehdä töistä poisjääneen toimittajan tehtäviä, vaan niihin voidaan siirtää talon muu vakituinen toimittaja ja määräaikainen sijaistaa puolestaan tätä.

Sijaisuusperuste voi liittyä vuosilomiin, vuorotteluvapaisiin, perhevapaisiin, pitkiin sairauslomiin yms. Onpa huvittavuudessaan karmiva esimerkkitapaus, jossa toimittaja oli sijaistanut kuolluttakin -- ehkä työnantaja luotti työntekijän työhönpaluuseen!

Ongelmallisempi peruste on työn luonne, joka voi tarkoittaa työn projektiluonnetta, kausiluonteisuutta tai esimerkiksi määrätyn työn suorittamista. Tyypillisimmillään projekti on sellainen, jonka sisältö on etukäteen tarkasti rajattu ja sen päättymisajankohta on tiedossa etukäteen. Valitettavasti näin ei useinkaan ole, kun journalistien työsopimuksia perustellaan projekteilla: projekti jatkuu vuodesta toiseen ilman näköpiirissä olevaa päättymisajankohtaa. Mitä epäselvempi ja jatkuvampi projekti on, yleensä se on samalla myös sitä laittomampi.

Epävarmuus ja vakiintumattomuus ovat myös ongelmallisia perusteita. Näillä on liittymiä jo edellä mainittuun projektiin ja myös budjettiperusteeseen. Määräaikaisuuden perusteena on käytetty jopa “budjettisuunnitelman mukaista määräaikaisuutta“. Tällaisen ehdon voisi sanoa olevan mitätön suoraan lain perusteella. Nimittäin työnantajan oma budjetti ei lain mukaan voi olla määräaikaisuuden perusteena. Budjettiperusteesta kertoo usein se, että työsopimus tehdään kalenterivuodeksi, jopa peräkkäin.

Miksi määräaikaisia työsopimuksia käytetään?

Useinkaan määräaikainen työsuhde ei ole työnantajalle halvempi, sillä lakien ja työehtosopimusten velvoitteet ovat sellaisenaan sovellettavia myös pätkätöihin. Työsopimuslaissa on myös kielletty määräaikaisten työntekijöiden epätasa-arvoinen kohtelu vakituisessa työsuhteessa oleviin verrattuna. Rahallista säästöä ei tule, kun työvoiman tarve on pysyvää.

Jos työn määrä vaihtelee eri aikoina, tarjoaa määräaikaisten sopimusten käyttö hygieenisen tavan reagoida työvoiman tarpeen muutoksiin. On ikävää irtisanoa! Kuitenkin lain mukaan vakituinen työsuhde on ensisijainen, ja jos työtä ei sitten olekaan, keinovalikoimassa ovat lomautus ja irtisanominen.

Se on kuitenkin varmaa, että pätkäsuhteessa työskentelevä on äärimmäisen lojaali työnantajalleen. Jotta määräaikainen pesti saisi jatkoa, pitää työpanoksen olla vähintään 110 %:n eikä riitely työnantajan kanssa tule ensimmäisenä mieleen.  

LUOTTAMUSMIEHEN MUISTILISTA

1. Luottamusmiehen oma aktiivisuus on pop!

• kysy uusilta määräaikaisilta, onko työsopimukset tehty kirjallisina ja onko määräaikaisuuden perusteet kirjattu asianmukaisesti

• nuori journalisti ei välttämättä uskalla kysyä omasta sopimuksestaan tai ei osaa kaivata sopimuksesta puuttuvia asioita

• työnantajaakin voi patistella lain ja tessin velvoitteista

2. Jos epätyypillisiä työsuhteita on lukuisia, kannattaa avoimesti puhua projektista!

• myös työnantaja huomaa, että kyse on laajemmasta ongelmasta, jolle täytyy tehdä jotain

• ongelmien lakaisu maton alle ei auta!

3. Luottamusmies ei ole yksin!

• toimitusosaston tehtävänä on tukea luottamusmiestä; myös toimitusosasto voi vaikuttaa työnantajaan

• juridista apua saa liiton työehtoasiamiehiltä

• ajatuksia voi vaihtaa myös muiden luottamusmiesten kanssa

4. Kotityöt kannattaa tehdä huolella!

• ennen neuvotteluja omat faktat mm. kaikkien määräaikaisten työhistoriat kannattaa selvittää tarkoin
  
• kuulopuheiden tai huhujen pohjalta ei koskaan pidä mennä neuvotteluihin
  
• myös lain pykälät ja tessin määräykset kannattaa hallita, siksi säännöslistaus edellä

5. Yksittäisiä nuoria ei pidä uhrata!

• toimituksessa tehty kollektiivinen selvitys, jossa kaikkien määräaikaisten tiedot on kerätty yhteen, on johtanut parhaimpiin tuloksiin
  
• harva nuori haluaa nousta esiin rettelöitsijänä
  
• jäsenen suojaa ja tahtoa on aina kunnioitettava

6. Maltti ja pitkäjänteisyys ovat valttia!

• useinkaan kaikkia ei voida vakinaistaa kerralla; työnantajan kanssa voidaan neuvotella vakinaistamissuunnitelmasta esimerkiksi niin, että nyt vakinaistetaan viisi, toiset viisi puolen vuoden päästä ja loput ensi vuonna
  
• monille jo varma tieto vakinaistamisesta riittää; määräaikainen työsuhde kun ei säästä työnantajalta mitään!
  
• neuvottelut vievät aikaa ja vaativat useita tapaamisia -- tapakasvatuskin vaatii aikansa!

7. Omien tavoitteiden pitää olla kirkkaana mielessä!

• kartoitettava ns. varmat tapaukset, jotka pitäisi ehdottomasti vakinaistaa
  
• epävarmoista tapauksista voi neuvottelutaktisesti “luopuakin“

8. Tarvittaessa riitautus

• jos varmojakaan tapauksia ei voida vakinaistaa eikä vakinaistamissuunnitelma herätä vastakaikua, on mahdollisuus käyttää järeämpiäkin aseita

9. Riitautukseen tarvitaan viimekädessä aina yksittäinen pätkätyöntekijä

• esimerkkitapauksilla on suuri merkitys
  
• perusteettoman määräaikaisen työsuhteen arviointi kuuluu yleisille tuomioistuimille, ensi asteessa käräjäoikeuksille
  
• tänä keväänä Helsingin käräjäoikeus selvittää yhden määräaikaishistorian lainmukaisuutta
  
• ryhmäkanne ei ole mahdollinen!

10. Selvityksen palkintona terveemmät työsuhteet!

• vaikka kaikkia ei saataisikaan vakinaistettua, johtaa asian esiin nosto määräaikaisten työsuhteiden tarkempaan syyniin yleensä
  
• käytäntö on osoittanut, että kun pätkätyöongelmaan on puututtu, tehdään uudet työsopimukset kirjallisina, perusteet kirjataan tarkasti yksittäisiin sopimuksiin ja määräaikaisuuksille on olemassa aidot perusteet!
  
• määräaikaisten sopimusten käyttö on Suomessa yleistä, ja viime aikoina myös valtio työnantajana on alkanut perata perusteettomia määräaikaisuuksia

Journalistiliitto suosittelee, että luottamusmiehet selvittävät määräaikaisten työsopimusten käytön työpaikallaan ja tämän jälkeen käyvät ne läpi selvittääkseen, onko niiden tekemiseen ollut yllä kerrotun mukaiset hyväksyttävät perusteet. Mikäli määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle ei ole ollut hyväksyttävää perustetta, on työnantajan kanssa aloitettava neuvottelut työsuhteiden vakinaistamisista.

Lisätietoa määräaikaisten työsopimusten hyväksyttävistä perusteista samoin kuin apua neuvotteluiden käymiseksi saa liiton toimistosta tes-asiamiehiltä.

Aurinkoista kevättä!

SUOMEN JOURNALISTILIITTO
– FINLANDS JOURNALISTFÖRBUND ry.

Petri Savolainen
työehtoasiamies