JOURNALISTILIITON MUISTIO: 
Työsopimuslain soveltaminen harjoittelu- tms. työntekosopimuksissa ja palkkatukiasioissa

> Työsopimuslain soveltamisala

Työsopimuslakia on sovellettava, jos työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti työskentelemään tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Työsopimuslakia ei sovelleta sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla.

Työsuhteisen työn oletetaan olevan vastikkeellista. Työsopimuslakia on sovellettava, vaikkei vastikkeesta olisi erikseen sovittu, mutta tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Vastike voi olla oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa esitetyin tavoin rahaa, tavaraa, asunto, mahdollisuus rahan ansaitsemiseen[1], opin saaminen tai muu asia, jolla on taloudellista arvoa.

Harjoittelijat työskentelevät yleensä työnantajan lukuun ja tämän johdon ja valvonnan alla. Työsuhteen poissulkevaksi kohdaksi muodostuu usein se, että he eivät sopimuksensa mukaan saa työstään palkkaa. Opin saaminen on oikeuskirjallisuudessa esitetty yhdeksi mahdolliseksi vastikkeen muodoksi, mutta tämä kanta on jäänyt lähinnä teorian asteelle.

> Harjoittelijat oppilaitoksista

Joissain oppilaitoksia koskevissa laeissa säädetään suoraan ettei opiskelun ohessa tapahtuva työharjoittelu tapahdu työsuhteessa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 16 §:ssä todetaan, että ammatilliseen koulutukseen järjestetään niin, ettei opiskelija ole työsopimussuhteessa työnantajaan ellei tästä erikseen sovita. Sama koskee peruskoulun työelämäjaksolla tapahtuvaa työharjoittelua. Ammatilliseen koulutukseen kuuluvaan harjoittelujaksoon tai peruskoulun opetussuunnitelman puitteissa tapahtuvaan harjoitteluun osallistuva ei tule työsopimuslain, eikä näin ollen työehtosopimusten piiriin, vaikka hän saisi harjoittelusta palkkaakin (paitsi jos harjoittelun tapahtumisesta työsuhteessa erikseen sovittu).

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tapahtuvaa työharjoittelua ei ole lailla suljettu pois työsopimuslain piiristä. Lähtökohta on tällöin, että jos lain soveltamissäännöksen tunnusmerkit täyttyvät on kyseessä työsuhde. Jos siis jonkinlaista vastiketta suoritetaan, on kyseessä työsuhde ja siihen on mm. sovellettava työehtosopimuksen määräyksiä. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa noudatetaan usein käytäntöä, että lukukausien ulkopuolella tapahtuva harjoittelu on työsuhteista ja siitä maksetaan palkkaa. Yliopisto-opiskelijoilla on tavallisesti 4 kuukauden harjoittelujaksolla yksi kuukausi palkatonta harjoittelua ja 3 kuukautta palkallista. Oikeustila korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa tapahtuvan harjoittelun osalta on kuitenkin vähintäänkin epäselvä.

Oppisopimuskoulutuksessa oleva on aina työsuhteessa ja häneen sovelletaan työsopimuslakia pienin muutoksin, jotka koskevat lähinnä osittaista vanhempainvapaata ja työsuhteen irtisanomismenettelyä.

Työnantaja vastaa aina työturvallisuudesta myös ei-työsuhteisten harjoittelijoiden osalta.

• työn päivittäinen kesto 4-8 tuntia, viikoittain enintään 5 työpäivää
  
• harjoittelijalla / valmennettavalla ei saa teettää ylitöitä eikä palkkaa saa maksaa
  
• yrityksessä / ko. toimipisteessä on harjoittelijan lisäksi oltava vähintään yksi työntekijä samanaikaisesti harjoittelijan kanssa
  
• työelämävalmennuksen järjestäjän on osallistuttava valmennettavan ammattitaidon kehittymisen arviointiin
  
• työnhakijaa ei osoiteta harjoitteluun / valmennukseen sellaiselle työpaikalle, jossa a) työnantaja on edellisten 9 kk:n aikana irtisanonut, lomauttanut tai lyhentänyt työntekijän työaikaa kollektiiviperusteella, b) harjoittelu / valmennus aiheuttaisi työntekijöiden työolosuhteiden tai –ehtojen huononemista tai irtisanomisia tai lomautuksia

> Palkkatuki