> Helsinki (19.11.2009 - JA) SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori esitti torstaina valtuuston avauspuheessaan, että SAK:n on ulotettava edunvalvontatyönsä koskemaan myös itsensä työllistäviä. Santamäki-Vuori arvioi, että heikosta neuvotteluasemasta ja sosiaaliturvasta kärsivien itsensä työllistävien puolustaminen vastaa myös liittojen palkansaajajäsenten etuja. "Työn teettämisen ja työn hankinnan muuttuvat tavat haastavat meidät laajentamaan edunvalvonnan piiriä ja pyrkimään työtä tekevien vähimmäisehtojen yhdenvertaiseen sääntelyyn työn tekemisen tavasta riippumatta", hän päätteli. Santamäki-Vuori korosti "riittävän ja toimivan työttömyysturvan" merkitystä. - Lue Santamäki-Vuoren koko puhe (SAK 19.11.2009) 

VÄLITTÄÄKÖ VAI OLLAKO VÄLITTÄMÄTTÄ:
SAK:n huipulla kahdenlaista suhtautumista
itsensä työllistävien sosiaaliturvaan

> Helsinki (10.10.2009 - Juhani Artto) Ay-liike toteutti 7. lokakuuta ympäri maailmaa lukemattomia tapahtumia "kunnon työn" (decent work) puolesta. SAK vietti toimintapäivää muun muassa järjestämällä prekariaattia ja ay-liikkeen suhdetta prekariaattiin käsitelleen seminaarin. Tarve parantaa itsensä työllistävien sosiaaliturvaa tuli vahvasti esille prekariaatin edustajan Jukka Peltokosken ja tutkija Anu Suorannan puheenvuoroissa. Sen sijaan SAK:n uusi edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa korosti riskejä, joita palkansaajille aiheutuisi itsensä työllistävien aseman parantamisesta. - Samana päivänä ilmestyneessä SAK:n Palkkatyöläisessä PAMin puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen Ann Selin ottaa reilusti kantaa itsensä työllistävien sosiaaliturvan parantamisen puolesta. Selin mielestä "itsensä työllistävä voitaisiin lainsäädännössä rinnastaa palkansaajiin". Selin ehdottaa, että asiasta tehdään selvitys. Journalistiliitto on viime vuosina toiminut Selinin esittämän uudistuksen puolesta, koska yrittäjäkassat eivät tarjoa freelancereille mielekästä työttömyysturvaa. - Lue lisää:

• Arvotonta ja armotonta (Palkkatyöläinen 07.10.2009, nro 8/09)
• Seminaari vaati: Pätkätyöläiset SAK:n suojelukseen (SA/Metalliliitto 07.10.2009)
• Prekariaatin ja ay-liikkeen yhteistyötä viriteltiin seminaarissa (SAK 08.10.2009)

AIVOTUTKIJA KITI MÜLLER:
Työntekijöiden aivoista ja mielestä huolehtimisen tulee kuulua yritysten riskien hallinnan strategiaan

> (05.10.2009 - JA) Aivotutkija Kiti Müller oudoksuu sitä, että niin harva yritys on sisällyttänyt riskien hallinnan straregiaansa työntekijöiden aivojen ja mielen vaalimisen. Aivojen liiallinen kuormittaminen on yrityksiltä lyhyt näköistä, hän varoittaa. Müller esiintyi syyskuun puolivälissä Journalistiliiton free- ja pätkätyövaliokunnan työhyvinvointia käsitelleessä seminaarissa. - Lue koko uutinen: Looking after employees' brain and mind should be part of companies' risk management strategies (ulkoinen linkki)

JOURNALISTIEN TYÖLLISYYTTÄ NAKERRETAAN:
Kansalaisesta päivän kurssilla journalisti Michiganissa

> (02.09.2009 - JA) Independent Newspapers Inc. aikoo kouluttaa kansalaisista julkaisujensa avustajia päivän kurssilla. Yhtiö julkaisee Michiganin osavaltiossa Yhdysvalloissa muun muassa The Macomb Daily -sanomalehteä sekä viikkolehtiä Te Voice ja The Armada Times. Päivän opintojakson jälkeen uudet avustajat saatetaan yhteen toimituksen jäsenten kanssa. "Alkuun avustajat luultavasti tekevät toissijaisia juttuja tai poliisiuutisia", The Voicen päätoimittaja Jeff Payne toteaa Editor and Publisher -verkkosivustossa. "En todellakaan välitä, tuleeko hankkeeseen yksi vai kymmenen henkilöä. Jos se parantaa paikallista uutistarjontaamme ja lisää yhteisön osallistumista, hankkeesta tulee menestys", hän sanoo.

> (ulkoinen linkki) Freetoimittaja Jaakko Kilpeläinen on selvitellyt ansiokkaassa opinnäytetyössään sitä, millä keinoilla ja kriteereillä toimituksiin haetaan työntekijöitä. Kilpeläinen kiteyttää päätelmänsä seuraavasti. "Sekä haastattelujen että kyselyvastausten perusteella tärkein työhönottokriteeri näyttää olevan työkokemus toimitustyöstä tai muusta viestinnän alan työstä. Muita hakijan valintaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat jonkinlainen koulutus, persoonallinen työhakemus, onnistunut työhaastattelu, hakijan innokkuus hakemaansa työtehtävään ja ripeys toimitustyössä." Kilpeläinen valmistuu toukokuussa Metropolian tv- ja radiotyön linjalta. (20.05.2009) - Lue koko opinnäytetyö: Mitä ne minusta haluavat? Helsingin uutistoimistusten rekrytointikriteerit ja hakukäytännöt (65-sivuinen pdf-tiedosto)

> Hollannissa valtio käyttää yli 4 miljoonaa euroa nuorten journalistien työllisyyden tukemiseen maksamalla heidän palkkansa. Samalla valtio tukee noin 30 kaupallisen sanomalehden taloutta. Nuoret työskentelevät niissä valtion palkkarahojen turvin kaksi vuotta. (NIS 14.05.2009) - Lue koko uutinen ...

> (23.04.2009) Journalistiliitto on selvittänyt lehdistön pääluottamusmiehille suunnatulla webropol- kyselyllä määräaikaisten tai muuten epätyypillisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden määrää lehtiyrityksissä. Vastaukset saatiin 54 yrityksestä. Kyselyyn vastanneissa lehtiyrityksissä työvoimasta keskimäärin 84 prosenttia työskenteli vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa. 16 prosenttia työskenteli epätyypillisen työsuhteen jossakin muodossa. Kuudessa yrityksessä luottamusmies arvioi, että määräaikaisia työsuhteita ja ttt-sopimuksia käytetään perusteettomasti vakituisen ja kokoaikaisen työvoiman tarpeen täyttämiseen.

> Iitti (10.12.2008 – Juhani Artto) Journalistiliiton jäsenten työttömyysaste on 6-7 prosenttia. Puolet työn puutteesta koostuu työttömistä, puolet freelancereiden alityöllisyydestä. Liiton ulkopuolella on lisää journalisteja, joilta puuttuu työtä. Talouskasvun hiipuminen tulee pahentamaan työvoiman ylitarjontaa. Varsinkin kun puolesta sadasta oppilaitoksesta valmistuu ensi vuonnakin suuri määrä media-alaa opiskelleita.Miten ammattikunnan eri osat reagoivat työllisyyden heikkenemiseen? Solidaarisesti vai epäsolidaarisesti? Siinäpä kysymysten kysymys, joka on osoitettava myös mediayhtiöiden päättäjille.

SJL:N FREESEMINAARIN ANTIA: 
Kivuliasta kerrottavaa verkosta

> Helsinki (09.09.2008 - Olli Sulopuisto) Journalistiliiton freeseminaarissa elo-syyskuun vaihteessa Kynämiehen kehityspäällikkö Petteri Numminen kertoi yleisölle, miksi verkkojournalismi ei lyö leiville. "Sisällön tekeminen Suomessa nettiin on ihan jumalattoman kallista ja epäkannattavaa touhua", hän sanoi. Taloudellinen kaava on tällä hetkellä seuraava: vuosittainen mainostulo verkkolehdestä on (viikkokävijöiden määrä) x 3 euroa. Esimerkkinä hän mainitsi Kotilääkäri-lehden nettisivut, joilla käy 5000 kävijää viikossa. Verkkopuolen vuosibudjetti on siis noin 15 000 euroa. "Todella moni sivusto on ollut samassa jamassa 10–12 vuotta", Numminen totesi.

RIIKKA KAIHOVAARA LIITON ARKISSA:
"Työajan lyhentämiseen tähtäävä toiminta
on edunvalvontaa puhtaimmillaan" (ulkoinen linkki)

> YOT:n Pasilan toimitusosaston toinen varapuheenjohtaja Riikka Kaihovaara perustelee huhtikuun puolivälissä ilmestyneessä Liiton Arkissa, miksi ay-liikkeen kannattaa tavoitella työajan lyhentämistä. Ay-toiminnassa olen huomannut, että työ ei jakaudu järkevästi. Toisilla töitä on liikaa, toisilla liian vähän tai ei ollenkaan. Sekä ylityöt että alityöllisyys ovat ongelma. Työajan lyhentäminen palvelisi tasaisesti koko jäsenistöä: niitä, jotka uupuvat työtaakkansa alle sekä niitä, jotka eivät tule toimeen osa-aika- ja freelance-työllään. Työajan lyhentämiseen tähtäävä toiminta on edunvalvontaa puhtaimmillaan, Kaihovaara kirjoittaa. Jutun otsikkona on "Kerettiläinen mielipide".  (16.04.2008) - Lue koko juttu ...

TJAT!:N KIERTOKYSELY JOURNALISMIN PÄIVILLÄ:
Miten Journalistiliiton tulisi reagoida hyvin kannattavien maakuntalehtien surkeisiin free-palkkioihin?

> TJAT! toteutti Journalismin Päivillä 11.-12.04.2008 free-palkkioita koskeneen kiertokyselyn. Kysymys kuului: Miten Journalistiliiton tulisi reagoida siihen, että freelancereiden moni hyvin kannattava toimeksiantaja, kuten Aamulehti, Keskisuomalainen, Kaleva ja Turun Sanomat, kiertää työehtosopimuksen vähimmäispalkkamääräyksiä maksamalla freelancereille surkeita palkkioita? - Satunnaisesti valitut yli 20 osanottajaa ehdotti muun muassa asian esillä pitämistä, palkkioita polkevien saartoa, freelancereiden rivien tiivistämistä ja kehnojen toimeksiantajien painostamista. (11.-12.04.2008) - Lue kaikki vastaukset ...

Median työpaikkojen määrä on vähentynyt
Yhdysvalloissa koko 2000-luvun (ulkoinen linkki)

> Yhdysvalloissa työpaikkojen määrä sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa väheni viime vuonna. Sama suunta on jatkunut koko 2000-luvun. Mediassa oli viime vuonna kuudenneksen vähemmän työpaikkoja kuin vuonna 2000. Puolet menetyksistä on toteutunut sanomalehdissä. Aikakauslehdissä työpaikkojen määrä kasvoi marginaalisesti vuonna 2007. Nettimediayhtiöissä oli viime vuonna 9 200 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. (Media work force sinks to 15-year low, AdAge.com 18.02.2008) - Lue koko uutinen ...

Journalistien työaika lyhenee Ruotsin
kaupallisessa sähköisessä mediassa (ulkoinen linkki)

> I det nya avtalet förkortas arbetstiden för den som arbetar på pass som omfattar tid mellan kl 03.00 och 05.00 med lika lång tid som arbete utförs mellan dessa klockslag. Den som arbetar från kl 04.00 fem dagar i veckan får till exempel 35 timmars veckoarbetstid. Avtalet ger också journalisterna större inflytande över schemaläggningen. (Journalistförbundet 29.01.2008) - Lue koko uutinen ...

Ruotsissa työmarkkinat olivat suotuisat
journalisteille vuosina 2006-2007

> Ruotsissa journalistit saattoivat vuosina 2006-2007 valita työpaikan useista eri vaihtoehdoista. Ennen muuta tarjolla oli töitä verkkosivustojen ja digi-TV:n osaajille. Syksyllä 2008 ja vuonna 2009 myönteinen kehitys hidastuu, Ruotsin työvoimahallitus AMS ennustaa. Se johtuu maan taloustilanteen heikkenemisestä. Varsinkin pelkästään kirjoittavien journalistien työllistyminen vaikeutuu. "Mediayhtiöt haluavat henkilöitä, jotka pystyvät toimimaan niiden organisaatioissa useilla paikoilla", Pär Jansson kirjoittaa Journalisten 2-2008:ssa (Svårare få jobb som journalist på hösten). - Lue koko uutinen ...

Lähes kolmannes Ruotsin journalisteista on
freelancereita, määräaikaisia tai työttömiä

> Vuonna 2005 Ruotsin Journalistiliiton työelämässä olevista jäsenistä 70 prosenttia oli työsuhteisia, 12 prosenttia määräaikaisia, 13 prosenttia freelancereita ja 5 prosenttia työttömiä. Vuoteen 1994 verrattuna työsuhteisten osuus on laskenut 5 prosenttiyksikköä ja muiden jäsenryhmien osuudet ovat hieman nousseet. (lähde: Journalisten 2-2008)

UUSI LAKI VOIMAAN VUODEN 2008 ALUSSA:
Perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia karsitaan valvonnan tehostamisella (ulkoinen linkki)

> "Vuoden vaihteessa tulevat voimaan lakimuutokset, joilla pyritään vähentämään perusteettomia määräaikaisia työsuhteita. Muutosten myötä työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Tavoitteena on, että määräaikaisuuden perustetta harkitaan tarkemmin ja että peruste tulee työntekijöiden tietoon nykyistä paremmin. Myös työsuojeluviranomaisen valvontakeinoja parannetaan. ... Työnantajan velvollisuutta antaa selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista tehostetaan rangaistussäännöksellä." (Työministeriön tiedote 20.12.2007) - Lue koko tiedote ... 

EX-PÄÄTOIMITTAJA A-P. PIETILÄ: 
Kolmannes sanomalehtien työpaikoista lopetetaan

> "Muutokset ja melkoiset saneeraukset ovat edessä perinteisessä mediassa. Sanomalehtien toimittajakunta vähenee 30-40 prosenttia." Näin ennusti Ilta-Sanomien ja Taloussanomien entinen päätoimittaja A-P. Pietilä 15. marraskuuta Taloussanomissa. Hän perustelee ennustettaan sanomalehtien tulojen vähenemisellä, mikä aiheutuu levikkien laskusta ja mainostuloista käytävän kilpailun kiristymisestä. Samana päivänä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa Pietilä päätteli, että media-ala tulee olemaan tulevina vuosina "erittäin kovien saneerausten alla". (JA 21.11.2007) - Lue koko juttu ...

FAO:N PJ. ANNA-LIISA HAAVIKKO:
Entäpä jos pätkätyö olisi työnantajalle
kalliimpaa kuin vakituinen työ (ulkoinen linkki)

> "Koska ay-liikkeessä tärkeintä tuntuu olevan vakituinen työpaikka ja sen työehdot, niin kannattaisi ehkä miettiä, mikä sitä työpaikkaa uhkaa. Halpatyö vie työpaikat, mutta sehän ei ole aina kiinalaista. Entäpä jos ay-liike vaikuttaisi niin, että pätkätyö olisi työnantajalle kalliimpaa kuin vakituinen työ. Onko aivan mahdoton ajatus, että palkkiolla tehtävä työ olisi paremmin hinnoiteltu kuin kuukausipalkkainen tai että pätkätyö olisi sitä kalliimpaa työnantajalle, mitä lyhyempään pätkään se pilkotaan." Näin vauhdittaa keskustelua journalistien edunvalvonnasta FAO:n puheenjohtaja Anna-Liisa Haavikko. (Liiton Arkki 5-2007) - Lue koko juttu ... 

MONI NUJ:N JÄSEN MENETTÄÄ TYÖPAIKKANSA: 
Journalistien tehtäviä ulkoistetaan Britanniasta Intiaan

> Britanniassa News International on irtisanonut noin 30 journalistia ja ulkoistanut heidän tehtävänsä uutistoimisto Press Associationin (PA) hoidettavaksi. Se puolestaan siirtää osan töistä Mangaloressa ja Punessa Intiassa toimiviin toimistoihinsa. Irtisanomisprosessi alkoi kesäkuussa ja päättyy kahden, kolmen viikon kuluttua intialainen Daijiworld Media Network raportoi 10. marraskuuta. Britannian Journalistiliiton NUJ:n asiamiehen Barry Fitzpatrickin mukaan brittitoimituksesta siirretään nyt ensimmäistä kertaa journalistia töitä ulkomailla toimivalle alihankkijalle. (JA 10.11.2007) - Lue koko uutinen ...

STAND UP FOR JOURNALISM 5.11.2007:
Hollantilaiset protestoivat lehtiyhtiön
surkeita palkkioita

> Amsterdamissa järjestetään maanantaina 5. marraskuuta mielenosoitus surkeita freepalkkioita maksavaa kustantamoa Agropressiä vastaan. Agropressin englanninkielinen lehti The Holland Times maksaa juttupalkkiona ainoastaan euron kymmeneltä sanalta. Ammattiliitto NUJ huomauttaa, että ahkerinkaan freelancer ei voi niin matalalla palkkiotasolla yltää kuukaudessa edes journalistien työehtosopimuksen vähimmäispalkkaan. Agropressin palkkiopolitiikka ei ole parempaa sen muissakaan julkaisuissa. Agropress julkaisee useita ilmaisjakelulehtiä. (JA 05.11.2007) - Lue koko juttu

JOURNALISTILIITON MUISTIO: 
Työsopimuslain soveltaminen harjoittelu- tms. työntekosopimuksissa ja palkkatukiasioissa

> Mitä työsopimuslaki sanoo harjoittelusta? Sitä selvitetään Journalistiliiton työehtoasiamiehen Valtteri Aaltosen laatimassa muistiossa. "Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa noudatetaan usein käytäntöä, että lukukausien ulkopuolella tapahtuva harjoittelu on työsuhteista ja siitä maksetaan palkkaa. Yliopisto-opiskelijoilla on tavallisesti 4 kuukauden harjoittelujaksolla yksi kuukausi palkatonta harjoittelua ja 3 kuukautta palkallista. Oikeustila korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa tapahtuvan harjoittelun osalta on kuitenkin vähintäänkin epäselvä", muistiossa todetaan. - Lue koko muistio ...

SJL:N PJ. ARTO NIEMINEN:
Mediakoulutus ei takaa pääsyä
tv-tähdeksi tai toiveammattiin

> Nuorten itsensä ja myös koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että koulutusmäärät vastaavat mahdollisimman hyvin työvoiman tarvetta, kirjoittaa Arto Nieminen. Läheskään kaikille alaa opiskeleville nuorille ei ole löytynyt eikä löydy pysyvää työtä viestinnän alalta. Tilastokeskuksen lukujen mukaan medianomin tutkinnon vuosina 2001-2005 suorittaneista noin 15 prosenttia on työttömänä, ja saman verran jatkaa opiskelua. Useista ammattikorkeakouluista valmistuneista jo runsas viidennes on työttömänä. Nyt pitää rohkeasti tunnustaa, että viestintäalan koulutusmääriä on vähennettävä. - (Julkaistu Helsingin Sanomissa 12.10.2007)

Älä pure mun ay-toveria!
(ulkoinen linkki)

> "Puhutaan ulkoistamisen ja tilausjärjestelmän heikkouksista ja pahuudesta. Kaikille näille jutuille ominaista on se, että työnantajan pahuus piilee siinä, että omalle väelle kuuluvat duunit on annettu muille. Minä olen se muu, ja meitä on monta." (Liiton Arkki 4-2007 / Elsa Tolonen) - Lue koko juttu ...

TANSKALAINEN TYÖMARKKINATUTKIJA:
Työtuomioistuimen päätös Allerin boikottikiistassa
antaa turvaa freelancereille

> Tanskan työtuomioistuimen 24. elokuuta tekemä päätös freelancereiden oikeudesta boikotoida kollektiivisesti Aller-kustantamoa on periaatteellisesti merkittävä, tanskalainen työmarkkinatutkija Flemming Ibsen arvioi. Hänen mukaansa päätös voi edistää jopa koko ay-liikkeen toimintaa. Oikeus kollektiiviseen työtaistelutoimenpiteeseen merkitsee freelancereille, että he eivät ole enää täysin markkinavoimien armoilla, Ibsen korostaa. (JA 05.09.2007) - Forsker: Aller dom giver freelancere tryghed, DJ 05.09.2007

Hallitusohjelman ylittävien tavoitteiden
saavuttaminen vaatii tehokasta vaikuttamista

> Työministeri Tarja Cronbergin haastattelusta SAK:n Palkkatyöläisessä 6/2007 voi päätellä, että hallitusohjelman ylittävien tavoitteiden toteuttaminen vaatii ay-liikkeeltä kovaa ponnistusta. Määräaikaisille Cronberg lupaa, että työnantajien on aina perusteltava, miksi työsuhde on määräaikainen. Se vastaa Journalistiliiton tavoitetta. Työttömille Cronberg lupaa koulutusta, joka johtaa työllistymiseen. Media-alalla satojen ammattilaisten työn puute ei johdu heidän koulutusvajeestaan, vaan ammattitaitoisen työvoiman ylitarjonnasta. Työvoimakoulutuksen kehittäminen ei ratkaise työllistymisen ongelmia. Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta Cronberg toteaa, ettei hallituksella ole suunnitelmaa sen leikkaamisesta. Entä luodaanko itsensä työllistäville mahdollisuus päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mitä Journalistiliiton ohella usea muukin ammattiliitto tavoittelee? Tähän kysymykseen haastattelusta ei löydy vastauksia. (JA 29.06.2007) - Lue koko haastattelu: Työn syrjään vuokratyöllä, työministeri Tarja Cronbergin haastattelu, Palkkatyöläinen 27.06.2007

> Menneenä keväänä minulle tuli tilanne, jota kutsutaan hienommin vajaatyöllisyydeksi. Töitä oli vähemmän kuin olisin ollut valmis tekemään. Syynä oli paljolti oma laiskuus ja saamattomuus. Mistä ideoita, joita myydä? Kun valmiita ideoita ei ollut, kokeilin A-B-menetelmää. A) Mihin paikkoihin haluaisin matkustaa? B) Millaisia juttuja lehdet ovat valmiita ostamaan näistä paikoista? (Jaakko 45v - 12.06.2007) - Lue koko juttu ...

TOIMEKSIANTOA EI TULLUT, KOSKA ...
Freelancer Åsa Ohlsson ei luovuta
IDG Medialle laajoja tekijänoikeuksia

> Neuvotteleeko ruotsalainen IDG Media freelancereiden kanssa tekijänoikeuksien luovutuksen laajuudesta vai ei? Toimitusjohtaja Lars Dahmén sanoo Journalisten-lehdessä, että neuvotteluvaraa on, mutta freen on hyväksyttävä lehtijuttunsa julkaiseminen myös lehden verkkosivustossa, uutiskirjeessä ja erikoisnumerossa, joka koostuu vuoden testijutuista. Vapaan toimittajan Åsa Ohlssonin kokemus poikkeaa tästä ikävään suuntaan. (Journalisten 15-2007 / JA 10.06.2007)

Saadaanko pätkätyöt kuriin?

> Ammattiliitto JHL:n lehti Motiivi kysyi numerossaan 6-2007 työministeri Tarja Cronbergiltä, saadaanko pätkätyöt kuriin. Cronberg vastasi näin: "Selvityksissä annetut suositukset toteutetaan, ja perusteettomia pätkätöitä valvotaan paremmin. Kokemus sanoo, että jo uhka rankaisusta ja valvonnasta johtaa määräaikaisten töiden vakinaistamiseen."

Puolet Ruotsin määräaikaisista journalisteista
kokee itsensä syrjityksi (ulkoinen linkki)

> Ruotsissa 47 prosenttia määräaikaisista journalisteista tuntee olevansa syrjityssä asemassa työsuhteisiin verrattuna. Heidän mielestään syrjintää ilmenee palkoissa ja muissa eduissa, työtehtävissä ja koulutuksessa mutta myös työpaikan yhteenkuuluvuuden tunteessa. Määräaikaisuus on vaikeuttanut lomien pitämistä sekä pankkilainan ja vuokrasopimuksen saamista. Runsas viidennes on pidättynyt lapsen hankkimisesta työpaikan epävarmuuden vuoksi. (14.05.2007 / Journalisten.se 02.05.2007)

HS KERTOO MINISTERIÖN SUUNNITELMASTA:
Viestintäalan koulutuksen aloituspaikat
pudotetaan alle puoleen vuoteen 2012 mennessä

> Viestintäalan työvoiman kasvavaan ylitarjontaan on alettu suhtautua opetusministeriössä vakavasti. Tähän viittaa Helsingin Sanomien sunnuntaina julkistama ministeriön alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012. Sen mukaan viestintä- ja informaatiotieteissä olisi jaksolla 2011-2015 vuottain alle 1 000 aloituspaikkaa. Tällä hetkellä niitä on lähes 2 400. Yliopistoissa aloituspaikkoja lisättäisiin varovaisesti, mutta alan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista jäisi jäljelle vain noin kolmasosa. (Juhani Artto 10.05.2007)

20 VASTAUSSARJAA TJAT!:N KIERTOKYSELYYN:
Työtä etsiviä kehotetaan luomaan suhteita, verkostoitumaan ja päivittämään osaamistaan

> Käsitykset journalistien työttömyyden ja alityöllisyyden syistä vaihtelevat. Samoin käsitykset keinoista, joilla ongelmaa voidaan lieventää. Tämä ilmenee jo niistä 20 vastaussarjasta, jotka TJAT! kokosi Journalismin päivillä Messukeskuksessa.  (Juhani Artto 23.04.2007 / 03.05.2007) - Klikkaa vastaussarjoihin ...

TJAT!:N KIERTOKYSELY:
Tunnetko työttömiä? Miksi he ovat työttömiä?
Mitä Journalistiliitto voi heidän hyväkseen tehdä?

> Työttömyys ja alityöllisyys ovat journalistikunnassa piilo-ongelmia. Moni niistä kärsii, mutta järjestäytynyt kollektiivinen toiminta journalistien työllisyystilanteen parantamiseksi on jäänyt vähäiseksi. TJAT! koettaa osaltaan panna vauhtia journalistien työttömyys- ja alityöllisyysongelman hahmottamiseen ja lieventämiseen. Uutena työmuotonamme on kolmesta kysymyksestä koostuva kiertokysely. (Juhani Artto 23.04.2007 / 03.05.2007)

TJAT! palvelee myös harjoittelijoita

> TJAT!-sivuston aihepiiri laajenee harjoittelijoihin ja harjoitteluun liittyviin asioihin. Osio tarjoaa harjoittelijoille tietoa heidän oikeuksistaan ja Journalistiliiton sopimista työehdoista. Harjoittelijat-osion päämääränä on kohottaa harjoittelun laatua. Toinen tavoite on hillitä harjoittelijoiden väärinkäyttöä ilmaisena tai halpatyövoimana, joka pahentaa alan työttömyys- ja alityöllisyysongelmaa. TJAT!:n ylläpitäjät toivovat, että harjoittelijat raportoivat harjoittelujaksojensa hyvistä ja huonoista kokemuksista TJAT!:ssa. Sivuston uudesta osiosta vastaavat yhteisesti Journalistiliiton liittohallituksen valmisteluelimet free- ja pätkätyövaliokunta, ammattikoulutusvaliokunta sekä opiskelijayhteistyöryhmä. (Juhani Artto 19.04.2007)

> Klikkaa Journalistiliiton ja työnantajien VKL:n 24-sivuiseen opaskirjaseen Harjoittelijoita pilvin pimein tai tilaa puhelimitse sen painettu kappale Journalistiliiton puhelinvaihteesta (09-6122330).

Missä työpaikat luuraavat?

> Olen niin helpottunut, että minun ei enää koskaan tarvitse hakea kesätöitä. Muistan opiskeluajoilta, kuinka me toimittajanalut istuimme tiedotusopin laitoksen tietokoneluokassa näpyttelemässä kesätyöhakemuksia. Tunnelma oli kiihkeä ja kilpailuhenkinen: viekö juuri tuo vierustoveri paikan nenäni edestä? - Kesätöiden kautta mennään sisään työelämään. Ensin saadaan harjoittelupaikka maakuntalehdestä, seuraavana vuonna ehkä jo kesätöitä valtakunnallisesta mediasta. Sitten jäädään toimitukseen määräaikaiseksi, ja muutaman vuoden jälkeen odottaa toivottu vakipesti. (Riikka Kaihovaara, Liiton ARKKI huhtikuu 2007) - Lue koko juttu ...

I SVERIGE:
Årets sommarvikarier klara
- Svårt hitta erfarna redigerare (ulkoinen linkki)

> "Varje år ringer Journalisten runt till ett 30-tal medier för att ta reda på hur många vikariat de olika redaktionerna utlyst och hur stort antalet sökande är. Undersökningen visar att det i år går omkring 14 sökande på varje vikariat. Förra året slogs 23 personer om varje ledig plats. Liksom i fjol uppger många av de personalansvariga som Journalisten har talat med att det är brist på redigerare. Nästan alla som söker vikariat vill jobba som reportrar." (Journalisten 17.04.2007) - Läs hela nyheten ...

YMT:n PUHEENJOHTAJA PIRJO TUOHIMAA:
"Perusasia näyttää unohtuneen - ihminen tekee työtä,
jotta voisi elättää itsensä ja perheensä"

> Vuonna 2004 irtisanouduin Classic Radion musiikkipäällikkyydestä, kun tuotanto riistäytyi täysin kumartamaan globaaleja omistajia: minulla ei ollut enää mitään valtaa edes toimittamiini ohjelmiin, vaan musiikkilistat jyräsivät alleen niin suorat lähetykset kuin toimitetut erikoisohjelmatkin. Tunsin, etten niissä olosuhteissa enää voisi kirjoittaa nimeäni ohjelmieni alle. Jatkoin kuitenkin free-toimittajana, juonsin blokkeja ja tein satunnaisia ohjelmatoimeksiantoja. Minua painostettiin ryhtymään yrittäjäksi, mutta kun en suostunut, tarjoukseni vaiettiin kuoliaaksi. ... Jatkokertomukseni saavutti tietyn kauhukliimaksin, kun työvoimatoimisto keksi tarkistaa, olenko yrittäjä! Sain selvityspyynnön 12.12., ja lähetin vastaukseni heti. Se kuitattiin saapuneeksi 19.12., mutta käsittelyyn kului vielä aikaa pari kuukautta! (Pirjo Tuohimaa 16.03.2007)
- Lue koko juttu ...

KORKEAKOULUVIRASTO MYÖNTÄÄ:
Ruotsissa on liikaa media-alan opiskelupaikkoja

> ”Journalismin toimialaa leimaa journalistien suuri ylitarjonta”, Ruotsin korkeakouluviraston viime vuonna julkaisemassa selvityksessä todetaan. ”Journalistina on tänään vaikeata saada työtä ja tarjolla olevat työpaikat ovat usein määräaikaisia vailla mahdollisuuksia työn jatkamiseen.” Tänä vuonna korkeakouluvirasto on jo ehtinyt julkaista uuden arvion alan työmarkkinoiden tulevaisuudesta. Raportin mukaan korkeakouluvirasto pitää aloituspaikkojen määrän vähentämistä tarpeellisena. (Juhani Artto 10.03.2007)
- Lue koko juttu ...

PÄÄTTÄJIEN ON KARSITTAVA ALOITUSPAIKKOJA:
Media-ala tuhlaa koulutuksen kansallisia voimavaroja

> Kuudesta suurimmasta puolueesta SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat sitä mieltä, että media-alan oppilaitoksissa on liikaa opiskelijoita. Tämä ilmenee puolueiden vastauksista Journalisti-lehden kysymyksiin (Journalisti 09.02.2007). Sen sijaan Keskusta ja Kokoomus eivät ottaneet kantaa siihen, onko alan oppilaitoksissa liikaa aloituspaikkoja. Arviotaan panttasi myös RKP. Se on harmillista, koska aloituspaikkojen vähennystarpeelle on olemassa selkeät perustelut. (Juhani Artto 27.02.2007) - Lue koko juttu ...

TYÖN PUUTTEEN TAUSTALLA:
Media-alan työpaikkojen määrän lasku kiihtyi 2005

> Työpaikkojen määrä yrityksissä, jotka harjoittavat lehtien ja kirjojen kustannustoimintaa ja/tai radio- ja televisiotoimintaa, laski yli kolme prosenttia vuosina 1999-2004. Sitä edellisellä 5-vuotiskaudessa alan työpaikkojen määrä kasvoi seitsemän prosenttia. Vuonna 2005 työpaikkojen häviäminen kiihtyi. Nettomenetys nousi lähes 800 työpaikkaan. Luvut eivät sisällä painajia eivätkä muita kirjatyöntekijöitä. (29.01.2007 / päivitetty 06.02.2007 ja 27.02.2007) - Lue koko juttu ...

Sadas pätkä ei tunnu missään

> Pistän nimeni kahden viikon työsopimukseen aivan pokkana. Määräaikainen talviloman sijaisuus ennestään tuntemattomassa lehdessä tuntuu rutiinilta, vaikkei ole edes alkanutkaan. Onhan näitä nähty. Kirjoittavana toimittajana olen ”päässyt” tutustumaan lähes kaikkiin sadan kilometrin säteellä kotoani ilmestyviin aviiseihin työhuoneen puolella. Eri toimitusjärjestelmät, työtavat ja talon tavat ovat tulleet tutuiksi. Kollegat kadehtivat laajaa kokemustani ja joustavuuttani. Kukaan ei ole ollut valmis vaihtamaan osia kanssani, vaan jököttää vakiduunissaan kuin kitti Nyyssösen Iidan ikkunassa. Miksikähän? (Arja 60v - 21.02.2007)
- Lue koko juttu ...

> Näin Ruotsissa: "En av de viktigaste frågorna är hur visstidsanställda och vikarier ska bli delaktiga i förbundets arbete. "Det är en fråga disktrikten bör ta större ansvar för, att klubbläsa och visstidare integreras i verksamheten", säger Maria Larsson, medlem i gruppen som utreder interndemokratin i Journalistförbundet." (Ruotsalainen ay-lehti Journalisten 6.-12. helmikuuta 2007)